perjantai 23. syyskuuta 2016

HELSINGIN KANSAIVÄLISET SUURMARKKINAT

Alkuviikosta meillä oli muutaman kaverin kanssa koulunruokatunnilla hieman ylimääräistä aikaa, joten päätettiin piipahtaa nopeasti kansaivälisillä suurmarkkinoilla. Markinnat sijaitsee rautatientorilla, joten tapahtuma on hyvin keskeisellä paikalla ja sinne on helppo tulla julkisilla kulkuneuvoilla. 

Markkinoilla oli esillä erilaisia ruokia ja tavaroita eri kulttuureista. Esillä oli vahvasti esimerkiksi Saksa, Iso-Britannia ja Ranska, toki myös maita Euroopan ulkopuolelta. Markkinoilla tunnelma oli erittäin kansainvälinen ja kaikki olivat aivan ihania. Melkein jokaiselta kojulta sai maistiaisia ja oli kiva maistella jokaisen maan klassikkoruokia. Kaikki jotka ovat käyneet Ahvenanmaalla ovat varmasti maistaneet saaristolaisleipää. Se on todella hyvää, mutta valitettavasti en ole löytänyt vastaavaa Suomen mantereelta. Onneksi näiltä markkoinoilta sai sitä ostettua. Tarjolla oli myös muun muassa Bretzeleitä ja englantilaisia fudgeja. 

Markkinat ovat Helsingissä vielä tämän viikonlopun ajan (25.9 asti), joten suosittelen käväisemään. Tapahtuma aukeaa jokapäivä kymmeneltä ja sulkeutuu illalla kahdeksalta. Oletteko te ehtineet  jo käymään siellä ja mitä piditte? 





Jenna

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

WTC-ISKUISTA 15 VUOTTA

Puolitoista vuotta sitten hiihtolomalla suuntasimme New Yorkiin. Tottakai olimme siellä juuri kylmimpänä talvena aikoihin ja pääasiassa Nyci oli lumen peitossa. Lumi oli tietenkin tosi kaunista, mutta lumipyryjen takia monet nähtävyydet eivät päässeet täyteen loistoonsa. Yhtenä päivänä aurinko kurkisti pilven takaa, joten otimme metron Manhattanin eteläpuolelle ja otimme lautan Ellis Islandille, sekä kävimme katsomassa 9/11 muistomerkkiä. 


Monet varmasti muistavat vuonna 2001 tapahtuneet USA:n terrori-iskut, joissa kaksi kaapattua lentokonetta ohjatiin kohti New Yorkin WTC-torneja. Kaksi muutakin konetta kaapattiin, joista toinen putosi pellolle ja toinen ohjattiin kohti Pentagonin rakennusta. Yli 3000 ihmistä kuoli ja koko maailma järkyttyi. Itse olin tapahtuma hetkellä niin pieni etten muista siitä mitään. Tänään kuitenkin tapahtumasta on kulunut 15 vuotta. 

WTC-iskujen muistomerkki sijaitsee entisten kaksoistornien paikalla New Yorkissa. Kaksoistornien paikalle on rakennettu kaksi isoa vesiallasta, jonka reunoille on kaivettu jokaisen menehtyneen nimet. Monet olivat tuoneet reunoille ruusuja muistoksi. Alueelle on myös rakennettu One world trade center (freedom tower). Jotenkin tämä paikka sai miettimään ja tietynlainen haikeus oli käsinkosketeltavissa, vaikka ympärillä olikin laumoittain turisteja kamerat kädessä. 


New Yorkin mentäessä ehdottomasti suosittelen käymään muistomerkillä. Alueella olisi ollut myös museo, jonka sisäänpääsy maksaa noin 24 dollaria. Harmittaa näin jälkikäteen, ettei siellä tullut käytyä, vaikka monet ovat sitä kehuneet. Kuitenkin 9/11 2001 tapahtumat ovat vaikuttaneet maailmaa todella vahvasti ja tästä päivästä on tullut symboli terrorismin vastaiselle taistelulle. 


Jenna

keskiviikko 31. elokuuta 2016

EF ROADTRIP 2016

*Postaus on toteutettu yhteistyössä EF Education Firstin kanssa 


Ensi viikon maanantaina pari EF:n työntekijää hyppää pinkkiin autoon ja lähtee kiertämään ympäri Suomea. Monesti puhutaan, että kaikki tapahtumat järjestetään vain pääkaupunkiseudulla, mutta nyt myös muu Suomi pääsee mukaan. Katso alta auton reitti ja aikataulu ja tule moikkaamaan. Samalla voi voittaa mahtavia palkintoja. 

EF ROADTRIPIN AIKATAULU:
5.9. Turun seutu
6.9. Porin seutu, Kristiinankaupunki, Närpiö
7.9. Vaasa
8.9. Seinäjoki, Lapua
9.9. Kokkola, Oulu
10.9. Oulu
11.9. Alavus

Ei mulla muuta tällä kertaa. Apua huomenna alkaa jo syyskuu (mihin se kesä oikein katosi?!), mutta ensi postauksessa palataan Kalifornian auringon alle! 

Jenna

maanantai 29. elokuuta 2016

EF OPEN DOOR DAY REUNION PARTY 2016

*Postaus on toteutettu yhteistyössä EF Education Firstin kanssa 




Lauantaina oli 27.8 ja tämän vuoden Reunion partyt! Kielimatkan jälkeen joka maassa EF järjestää Reunion partyn, jossa pääsee näkemään kurssikavereita. Joka vuosi tässä tapahtumassa on joku esiintyjä ja tänä vuonna Helsingissä se oli Anna Abreu. 

Ennen Reunion Partya on tuttuun tapaan EF:n Open door day. Tapahtumaa vietettiin Helsingin vanhalla ylioppilastalolla, josta mutkin löysi Australia-pöydän takaa. Päivän aikana pääsin puhumaan monen kielimatkoista kiinostuneen kanssa ja kertomaan kokemuksia. Ihanaa, että niin moni pääsi paikalle. Törmäsin moniin tuttuihin ja mun kaikki kolme liideriäkin oli paikalla. Oli myös ihana tutustua muihin ambassadoreihin!

Open door day loppui neljän aikoihin ja sen jälkeen nähtiin meidän ihanalla Kalifornian Suomi-ryhmän kanssa (valitettavasti ihan kaikki eivät päässeet paikalle). Suunnaksi otettiin Hard rock cafee, muistojen kunniaksi. 

Reuniot alkoivat kuuden aikaan ja liityttiin pitkään jonoon. Ilmeisesti tänä vuonna ambassadoreille olisi ollut jokin VIP-jono, mutta jonotin mielummin kavereiden kanssa. Meillä oli aivan mahtava ilta, kiitos kaikille mukana olleille!

Jos et tänä vuonna ollut matkalla ja haluaisit kokea Reuniot ja upean kesän, niin aloita matkan suunnittelu tilaamalla esitteen tästä


Jenna

maanantai 22. elokuuta 2016

ISÄNTÄPERHEENI SANTA CLARITASSA

*Postaus on toteutettu yhteistyössä EF Education Firstin kanssa 

HELLO!
Pitkästä aikaa luvassa on kunnon postausta. Kalifornian kielimatkasta mulla on kerrottavaa vaikka kuinka paljon, joten toiveita otetaan vastaan. Eli mitä juuri sinä haluaisit kuulla reissustani? Nyt kuitenkin ajattelin aloittaa kertomalla mun tämän kertaisesta isäntäperheestäni. 

Olen ollut kahdella aikaisemalla EF kielimatkalla majoitteneena isäntäperheessä. Aikaisemmista perheistäni pääset lukemaan linkeistä Isäntäperheeni Australiassa ja Isäntäperheeni Pismo beachilla (CA). Kun kohteeksi varmistui Kalifornia, olisin halunnut palata takaisin vanhaan perheeseeni. Kurssi Pismolle oli kuitenkin täynnä samoin kuin kaikki asuntolakurssit. Ajattelin, että mulle on kaksi kertaa sattunut niin täydelliset perheet, että kolmannella kerralla mun perhe olisi aivan varmasti kamala. 


Niin ei kuitenkaan käynyt (onneksi). Kuukausi ennen matkaa perheeni laittoi minulle viestiä, kertoivat itsestään ja toivottivat minut tervetulleeksi. He vaikuttivat aivan ihanilta ja kaikki jännitys katosi saman tien (ainakin melkein). Olin kuitenkin perheen ainut oppilas, mikä tuntui hieman pelottavalta verrattuna siihen, että aikaisemmilla kursseilla tukena on aina ollut toinen suomalainen. 

Perheeseeni kuului vanhemmat ja kolme tytärtä. Vanhin oli 16-vuotias ja jaoin huoneen hänen kanssaan. Oli mahtavaa, että perheessä oli joku suunnilleen saman ikäinen, joten juttua riitti ja hänestä tuli todalla läheinen matkan aikana. Hänellä oli myös ajokortti, joten oli upeaa päästä hänen mukanaan eri paikkoihin ja aina ei tarvinnut vaivata vanhempia. Kaksi muuta tytärtä oli kahdeksan ja kuusi vuotiaita. He olivat aivan ihania. Oli mukava pelata ja olla heidän kanssan. Perheeseen kuului myös maailman ihanin koira Sadie ja kaksi kissaa. 


Mun perhe asui noin viiden minuutin ajomatkan päässä  bussipysäkiltä, josta kuljettiin arkipäivisin kouluun EF:n keltaisilla koulubusseilla. Meidän talo oli ihana omakotitalo, jonka tahapihalla oli uima-ja poreallas. Meidän naapurusto oli todella viihtyisä ja täynnä lapsiperheitä.

Isäntäperheessä meillä oli täysihoito. Jokapäivä sain aamupalan, lounaan kouluun ja illallisen. Koululounas oli perinteinen packed lunch joka sisälsi päivästä riippuen leivän tai kylmän kanafileen (kuulostaa ällöltä mut se kana oli oikeesti tosi hyvää), sipsejä/muita snckseja, vesipullon ja hedelmän. Illalliseksi käytiin aika usein ulkona syömässä tai isä teki parasta bbq-ruokaa. 


Me saatiin viettää useimmat illoista ja kaksi viikonloppua perheen kanssa ja olla mukana juuri heidän ohjelmassa. Vapaa-ajalla mm. käytiin shoppailemassa (ainakin kolmesti), nuorimpien tyttöjen uimakisoissa, vietettiin synttäreitä, syömässä ravintoloissa, uitiin takapihalla, katsottiin leffoja... Pääsin myös käymään heidän mukanaan Jenkkiläisessä kirkossa ja tytär vei mut yhtenä iltana kirkon nuortentapahtumaan. Siellä saatiin pizzaa ja pelattiin Hungry, hungry hippos pelin ihmisversiota. Oheinen video antaa osviittaa mistä oli kyse, hungry hungry hippos (toki toteutettiin tämä hieman paremmin). Täytyy sanoa, että tää oli aivan mahtavaa! 



Jo ensimmäisestä minuutista lähtien musta tuntui, että olisin ollut osa perhettä koko elämäni. He olivat aivan ihania ja yhteisiä puheenaiheita riitti paljon. He pitivät koko ajan musta huolta ja veivät kokeilemaan ja maistamaan uusia asioita ja ruokia. Oli kamalaa sanoa hyvästit, mutta mulle syntyi vahva olo, että tuun palaamaan tuonne vielä ja yhteys tulee varmasti pysymään! 

Jenna