Heippa kaikki ihanat lukijat!
Huomasin vähän aikaa sitten, etten ole koskaan muistanut lopettaa virallisesti tätä blogia. En kuitenkaan ole julkaissut uusia postauksia yli vuoteen, mutta tilastojen valossa monia ilmeisesti kiinnostaa edelleen mun höpinät ja uusia lukijoitakin ilmestyy aika ajoin. Kuitenkin kaikki mikä alkaa, myös loppu aikanaan. Ensimmäisestä postauksestani on kulunut jo yli neljä vuotta, ja täytyy sanoa etten koskaan olisi uskonut kuinka paljon blogin kirjottaminen tulisi merkitsemään minulle. Viimeksi postaukseksi haluan kertoa mitä mulle on tapahtunut näiden kolmen kielimatkan jälkeen ja mitä seuraavaksi tapahtuu.
Miten kävi ambassador-toiminalle?
Ensimmäisenä haluan sanoa, etten toimi enää EF:n ambassador-ohjelmassa, enkä ole toiminutkaan yli vuoteen. Olen ehdottomasti kiitollinen tästä mahdollisuudesta. Ilman sitä en olisi koskaan päätynyt Australiaan ja tutustunut mahtaviin muihin ambassadoreihin ympäri Suomea sekä oppinut näin paljoa markkinoinnista ja blogin kirjoittamisesta. Kuitenkin toiminta on kokenut isoja muutoksia viime vuosien aikana ja nykyään harkitsisin itse useamman kerran mukaan liittymistä. Täytyy sanoa, että nykyään pisteiden ja varausten saamista on vain vaikeutettu ja tuntuu että vaadittava työmäärä eri palkintoihin nousee vain joka vuosi. Noh, ehkä vain aika kultaa muistot!
Miten kävi kaikille kielimatkalla saaduille kavereille?
Kuten arvata varmaan saattaa, yhteyden pitäminen matkan jälkeen on todella vaikeaa. Monet uudet kaverit asuvat ympäri Suomea tai jopa toisella puolella maapalloa. Useammat kielimatkakaverit jäivät some-tutuiksi, mutta seasta itselleni on jäänyt myös todella hyviä ystäviä. Parista kielimatkakaveristani muodostui sydänystäviä, jonka kanssa nähdään säännöllisesti ja voidaan puhua mistä tahansa. Hieman usemmasta jäi kavereita, joita nähdään aina välillä ja muistetaan juhlapäivinä. Ulkomaalaisista itselleni jäi tasan kolme ystävää, jonka kanssa pysyi tiiviisti yhteys. Ensimmäisellä matkallani neljä vuotta sitten tapaamani indonesialainen kävi viime keväänä Suomessa ja pääsin esittelemään hänelle Suomen parhaita puolia. Ollaan edelleen yhteydessä ja hyviä ystäviä, vaikka välimatkaa on. Suunnittelen parhaillaan vastavierailua Balille, mutta jää nähtäväksi milloin saan sen toteutettua.
Mitä isäntäperheilleni kuuluu?
Viime toukokuussa matkustin Kaliforniaan tapaamaan ensimmäisen matkan isäntäperhettä. Vietin heidän kanssa pari viikkoa ja samalla pääsin tekemään työhöntutustumista hostiskäni työpaikalle. Olemme nyt nähneet noin kahden vuoden välein ja he ovat minulle todellakin kuin toinen perhe. Jaetaan elämän iloja ja suruja sekä on ihanaa seurata perheen lasten kasvua. Muuten kaikki postauksen kuvat ovat viimeisimmältä Kalifornian matkalta.
Australian perheeseen on ollut vaikeampi pitää yhteyttä hostvanhempien rajallisten teknologiataitojen vuoksi. Vaikka sähköposteihin emme ole saaneet vastauksia, on ihanaa välillä huomata heidän kirjottaneen jotain facebook-seinälleni.
Viimeisimmän perheen kanssa viestitellään aina välillä. Vaikka heidän kanssa ei syntynyt samanlaista sidettä kuin ensimmäiseen perheeseen, uskon että tulemme vielä joskus näkemään!
Miten koen kielimatkojen vaikuttaneen mun elämään?
Koen ensimmäisen matkan muuttaneen mua itseäni eniten. Kasvoin ja itsenäistyin valtavasti kolmen viikon aikana. Hiljaisesta sivuun vetäytyjästä opin avaamaan suuni ja tutustumaan rohkeammin muihin. Sain myös hurjasti rohkeutta käyttää englannin kieltä ja vielä enemmän motivaatiota kielten opiskeluun. Kaikkein tärkeimpänä sisälleni syttyi ikuinen matkakuume ja tajusin että matkailu sekä kansainväliset projektit on jotain mitä haluan tehdä joko työkseni tai vapaa-ajalla niin paljon kuin mahdollista.
Jos jaksoit lukea postauksen tänne asti ja sinua kiinnostaa myös jatkossa kuulla mun kuulumisia, käy lisäämässä minut instagramissa. Matkailutilini löytyy nimimerkillä @jennastraveldiary_
Pääset tiliin myös tästä linkistä!
Iso kiitos kaikille lyhyemmän tai pidemmän aikaa blogia seuranneille! Jos sinulle jää kysyttävää tai haluat kuulla kokemuksia, älä epäröi ottaa yhteyttä. Vastaan edelleen mielelläni kaikkiin kysymyksiin ja olen teille apuna niin paljon kuin pystyn, vaikka tieni EF:n kanssa on jäänyt taakse. Lopuksi haluan vielä sanoa, että muistakaa kaikki uskoa unelmiinne ja lähteä rohkeasti tavoittelemaan niitä, koska se on ainut tapa jolla ne voivat käydä toteen!
<3:lla Jenna
PS Jos sulla on aktiivinen kielimatkablogi, linkkaa se toki kommenteihin! Lueskelen kielimatkoista edelleen mielellään juttuja ja ehkä joku löytäisi sun blogista vinkkejä tai vastauksia kysymyksiinsä